Huoh. Kävin pyöräilemässä reilu tunnin ja kävelemässä (rauhallisesti) tunnin verran ystävän kans. Tulin kotiin, ja armottomaan nälkään söin ihan helkkarillisesti. Tänään kun mun piti "laihduttaa" eilisen ylensyönnin jäljiltä, söin polttamani kalorit. Enkä edes mitenkään mahdottomasti nauttinut siitä. Hotkin vain.

Jos löytyis semmoinen terveellinen suhtautuminen ravitsemukseen ja liikuntaan. Ruoalla ravitsen kehoani ja liikunnasta saan energiaa. Ei niin että ruoalla lihotan ja liikunnalla vähennän ruoan aiheuttamaa tuhoamisjälkeä lihoamisessa. Sorrun tähän ajattelutapaan valitettavan usein. Se on syvällä mielessäni. Kyllä, minulla on neuroottinen suhtautumistapa ruokaan.

Ei se aina ollut näin. Mutta nyt se tuntuu olevan palannut takaisin. Olen ihan hyvänpainoinen itse asiassa mutta silti kontrolloin kauheasti syömisiäni. Sen kontrollin aikana (kestänyt parisen viikkoa) olen itse asiassa vain lihonnut -ehkä kilon tai jotain mutta kuitenkin.

Haluaisin nauttia elämästäni -ruoasta ja liikunnasta ja hankkia muitakin juttuja.

Tämä viime aikainen kontrollointi liittyy vahvasti alkaneeseen lomaan. Onneksi se loma loppuu muutaman päivän kuluttua. Ehkä löydän elämääni siis muutakin sisältöä, ja unohdan laittaa kaikki ajatukseni kaloreihin.

KYLLÄISYYS OLISI NIIN PALJON PAREMPI JA LAADUKKAAMPI MITTARI KULUTUKSELLE KUIN KALORIT. Mielikin kiittäisi. Perskatti.

Ei tässä tytössä liene tarpeeksi rohkeutta ja itsetuntoa. Päästää irti kalorien turvaverkosta, ja syöksyä kohti tuntematonta apuina vain terveellinen ruoka ja kylläisyys. Sitä kohti!

Noniin. Mennäänpä sitten ihannevartalokuviin. ;)

Aivan upea kroppa:

Hoikka, urheilullinen, ei kuitenkaan liikaa lihasta.

Pidän tässä enemmän tuosta "laihasta" versiosta. On sekin kyllä liikunnallinen kroppa, että jotakin on harrastettu, vaikka puntilla nyt ei oo käytykään. Mut just se hoikka mut liikunnallinen ois kyl ihan unelma.

Noniin. Mikä on mun "ihannemiesvartalo"? Sitä en oo ikinä ennen iteltäni oikeen kysynykkään. Tässä tulee:

Sekin on semmoinen hoikka liikunnallinen. Liikaa lihasta tai toisaalta rasvakerros ei oo mikään hot mulle. Mun poikaystävällä oli muuten suurinpiirtein just kuvassa oleva kroppa. Just täydellinen ;) Jotain muuta siinä sit kyl oli mut kroppa oli hyvä.

Eli mihinkään anorektikon kroppaan en onneks haluu. Toisaalta en mihinkään punttistytönkää kroppaan. Mut semmoseen välimuotoon; hoikkaan liikunnalliseen. U got the point. ;) Ja tähän haluaisin ilman minkäänlaista neuroottisuutta; terveellisesti, iloisesti, huolettomasti, itseäni kunnioittaen ja rakastaen sekä kroppani hyväksyen. Siinä projektia pidemmäksi aikaa ;)